Lunta tupruttaa. Äsken selkeänä näkynyt tie katoaa kokonaan lumiaallokkoa muistuttavaan myräkkään kun edessä ajavat autot pöllyttävät pientareilla levännyttä puuterilunta ilmaan. Muutaman auton päässä kiitää suuri rekka, jonka takavaloilla vuorattu perä toimii kuin majakka.…

Minkä totuuden (tai totuuksien) kanssa hakeudun harmoniaan? Mihin tarinoihin linjaudun – tai minkä kautta luon itseäni? Mitä vahvistan? Mistä luovun? Missä on minun paikkani tässä kaikessa? Kuuntelin tänään (27.12.2024) hieman Anna Perhon julkaisemaa…

Lysähdän nojatuoliini ja kuuntelen. Sisälläni laukkaa villihevosia muistuttava lauma suurella kedolla, vapaana ja vailla selkeää suuntaa. Niissä on voimaa ja tahtotilaa. Niillä on yhteys kerroksiin, joiden aavistan olevan olemassa, mutta joita en voi…

Ole sellainen kuin minä haluan. Silloin minun on helpompi elää ja olla. Saan olla omalla mukavuusalueellani, ja ylläpitää harhaa muuttumattomuudesta. Sovi kuvastooni. Sovi itsekeksimiini sääntöihin ja raameihin, jotta voin leikkiä, että tiedän. Jotta…

Rakas, jo taajuuksille siirtynyt mummoni tokaisi minulle teinivuosina, että ”ei se maailma kuule tule tekemällä valmiiksi.” Myöhemmin, noin 15 vuotta myöhemmin eräs opettajani totesi, että ”sinussa on jo kaikki.” Sen jälkeen neuvoja onkin…

Ihmisen ihmeellinen menopeli. Ja ah, miten vähän siitä lopulta tiedämmekään – tai vaikka tietäisimme, niin ymmärrys ei meinaa pysyä perässä. Mutta me haluamme ymmärtää. Kaiken. Niin, että tietämisemme pääsisi (muka) maaliin ja jokin tulisi…