{"id":483,"date":"2024-12-27T16:31:55","date_gmt":"2024-12-27T14:31:55","guid":{"rendered":"https:\/\/piakoponen.fi\/?p=483"},"modified":"2024-12-27T16:36:08","modified_gmt":"2024-12-27T14:36:08","slug":"483","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/piakoponen.fi\/?p=483","title":{"rendered":"”Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sut huomataan.”"},"content":{"rendered":"

Mink\u00e4 totuuden (tai totuuksien) kanssa hakeudun harmoniaan? <\/em><\/strong>Mihin tarinoihin linjaudun – tai mink\u00e4 kautta luon itse\u00e4ni? Mit\u00e4 vahvistan? Mist\u00e4 luovun? <\/em><\/strong>Miss\u00e4 on minun paikkani t\u00e4ss\u00e4 kaikessa?<\/em><\/strong><\/p>\n

Kuuntelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n (27.12.2024) hieman Anna Perhon julkaisemaa webinaaria ”Miten ylitt\u00e4\u00e4 (ty\u00f6)el\u00e4m\u00e4nmuutokseen liittyvi\u00e4 pelkoja?”, ja seh\u00e4n sys\u00e4si juttuja liikkeelle omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ihan huolella. Sit\u00e4 hainkin – ett\u00e4 saisin sopivan m\u00e4\u00e4r\u00e4n sytykett\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa hyvin pieni annoskoko teki teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 (v\u00e4h\u00e4ksi aikaa ainakin) \u263a\ufe0f<\/p>\n

Sytykkeeni oli Perhon lause:<\/p>\n

\n

”…se pieni pelko persiiss\u00e4, se vie sua eteenp\u00e4in – ja usko pois, se huomataan (…) S\u00e4ilyt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asenne, niin jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sut huomataan. Vaikka s\u00e4 yritt\u00e4isit pit\u00e4\u00e4 kynttil\u00e4\u00e4si vakan alla, s\u00e4 et onnistu siin\u00e4 en\u00e4\u00e4.”<\/p>\n<\/blockquote>\n

…ja toki h\u00e4nen aiempi kertomus oman ty\u00f6historiansa vaiheista kirvoitti kielt\u00e4 ja mielt\u00e4 kiitoradalle…<\/p>\n

(JA kyll\u00e4, asiayhteyksist\u00e4 irrotetut lauseet eiv\u00e4t ole viisautta. Joten jos haluat kokeilla, mit\u00e4 sinussa l\u00e4htee liikkeelle, suosittelen kuuntelemaan webinaarin itse. \ud83e\udde1)<\/p>\n

”Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sut huomataan.”<\/strong><\/p>\n

Hmmm…<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vie minut herkullisille apajille miettim\u00e4\u00e4n omia mittareitani menestykselle ja huomatuksi tulemiselle. P\u00e4\u00e4sen kiinni siihen osaan itse\u00e4, joka kokee edelleen olevansa neverheard-nobody, joka palaa yh\u00e4 uudelleen ns. l\u00e4ht\u00f6ruutuun, aloittaa alusta ja p\u00e4\u00e4tyy joka kerta sellaiseen paikkaan, josta heittoistuin (?) viskaa j\u00e4lleen alkuasetelmiin.<\/p>\n

Kun ik\u00e4\u00e4 alkaa olla sen verran, ett\u00e4 on aika j\u00e4lleen hieman kriiseill\u00e4 \ud83d\ude05 – v\u00e4h\u00e4n aikaa ainakin… niin sit\u00e4 miettii v\u00e4kisinkin omia valintojaan. My\u00f6s vuoden vaihteen l\u00e4hestyminen aktivoi tuota samaa kaistaa, joten nyt on itsereflektoinnin tuplaturbo p\u00e4\u00e4ll\u00e4. \ud83d\ude43\ud83d\ude05<\/p>\n

Urapolustani (en pid\u00e4 tuosta sanasta) on rakentunut vuosien aikana tempoileva, monisyinen ja monenkirjava soppa, joka sy\u00f6ksyilee milloin mihinkin suuntaan.<\/p>\n

Toisinaan p\u00e4\u00e4sen asettumaan ”altaaseen”, jossa kiit\u00e4n kaikkia kertyneit\u00e4 kokemuksia ja kuiskaan hiljaa itselleni, ett\u00e4 ilman x, y ja z t\u00f6it\u00e4 en p\u00e4rj\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 kohdassa ehk\u00e4 ollenkaan. Joten kudelma on itse\u00e4ni viisaampi, ja el\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjoitus paljastuu pala kerrallaan omaan tahtiin.<\/p>\n

Ennen oli toisin.<\/strong><\/p>\n

Entinen versio itsest\u00e4ni tiesi mit\u00e4 halusi. Tai ainakin se l\u00f6ysi ketter\u00e4sti seuraavia virstanpylv\u00e4it\u00e4, joita tavoitella ja joihin kiivet\u00e4. Tosin n\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in huomaan, ettei noissa voimallisissa tahtotiloissa ollut mit\u00e4\u00e4n kaikenl\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4 visiota tai n\u00e4ky\u00e4, ei ehk\u00e4 edes punaista lankaa eik\u00e4 varsinaista m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4. Hah – siin\u00e4p\u00e4 sinkoiluni salaisuus! \ud83d\ude05 jonka tajusin vasta t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani!<\/p>\n

Minulta on puuttunut The Juttu.<\/p>\n

Olen kulkenut valmiiksi tallattuja polkuja, ja matkustanut lopulta maailman \u00e4\u00e4riin tavoitellaksi osaamista, jolla saisin ”nime\u00e4” kotimaassa – ja sen my\u00f6t\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa (kun sit\u00e4 yht\u00e4 omakustannetta eik\u00e4 niit\u00e4 p\u00f6yt\u00e4laatikkoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 lasketa) saadakseni jalansijaa oman alani ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 ja saadakseni ”keikkaa”. Olen opiskellut ”hieman” lis\u00e4\u00e4 ollakseni p\u00e4tev\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4ni.<\/p>\n

Eli tavoitteeni on koko ajan ollut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 & saada t\u00f6it\u00e4, joissa voisin toteuttaa itse\u00e4ni – ja jossa kaikenlaiselle osaamiselleni olisi k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ja n\u00e4in on tapahtunut. N\u00e4in tapahtuu parhaillaan ja olen siit\u00e4 syv\u00e4sti kiitollinen.<\/p>\n

Eli mit\u00e4 kitisen?<\/strong><\/p>\n

Nykyinen eli t\u00e4m\u00e4nhetkinen versio itsest\u00e4ni palauttaa yh\u00e4 uudelleen sek\u00e4 hyv\u00e4stelem\u00e4\u00e4n aiempia itsen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ett\u00e4 luomaan aktiivisesti sit\u00e4 uutta, joka minusta on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulossa. Se pyyt\u00e4\u00e4 minua tekem\u00e4\u00e4n sinunkaupat sen tosiasian kanssa, ett\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n ulkoiset saavutukset eiv\u00e4t takaa mit\u00e4\u00e4n, ne eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittele minua eiv\u00e4tk\u00e4 olemassaoloni arvoa. Se kannustaa luottamaan ja antautumaan, kuuntelemaan herk\u00e4ll\u00e4 korvalla mik\u00e4 milloinkin kutsuu \u2013 ja kunnioittamaan t\u00e4llaisiakin hetki\u00e4, joissa tuntuu, ett\u00e4 on j\u00e4lleen kerran eksynyt itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Todellisuudessa on vain linjautunut (ja linjaudun edelleen) yh\u00e4 vahvemmin sen uuden itsen kanssa, jota ei viel\u00e4 tunne.<\/strong><\/p>\n

Haluan uskoa, ett\u00e4 kenties minutkin \u201dolisi huomattu\u201d jos olisin malttanut\/halunnut\/saanut pysy\u00e4 yhdess\u00e4 ja samassa ty\u00f6ss\u00e4 ja ammatissa t\u00e4h\u00e4nastisen el\u00e4m\u00e4ni ajan. Se, ett\u00e4 olen satsannut yli 20 vuotta improvisaatioteatterin ja teatterin maailmoihin \u2013 ja kyll\u00e4, saanut \u201dniiss\u00e4 piireiss\u00e4\u201d tietynlaisen tunnettuuden \u2013 ja sitten sulkenut sen oven kokonaan nelj\u00e4 vuotta sitten, on ollut omiaan paiskaamaan minut t\u00e4h\u00e4n pisteeseen, jossa olen nyt. Neverheard-nobody.<\/p>\n

Haluan uskoa, ett\u00e4 valitsemalla n\u00e4in olen tiedostamattani vauhdittanut jonkin sellaisen syntymist\u00e4, joka tulee olemaan tulevina vuosina merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n

Haluan uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 olevan sis\u00e4isen prosessin ja muutoksen j\u00e4lkeen en en\u00e4\u00e4 kipuile sen kanssa, ettei minua ole huomattu jollain Disney-elokuvien kuvastoissa kuvatulla tavalla. Eli p\u00e4\u00e4sen vihdoin eroon siit\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 haihattelusta, ett\u00e4 minusta tulisi niill\u00e4 mittareilla \u201djotain\u201d.<\/p>\n

Haluan uskoa, ett\u00e4 kasvan sellaiseksi versioksi itsest\u00e4ni, jossa voin edelleen vapaasti toteuttaa ja ilmaista itse\u00e4ni, vahvistaa puolia, joiden kautta voin palvella muita yh\u00e4 paremmin \u2013 ja rauhoitun siihen paikkaan, joka minulle kuuluu mahdollistajana, tukijana, rinnalla kulkijana, kulisseissa rohkaisevana, \u201dsiltojen\u201d rakentajana \u2013 ja kenties viel\u00e4 jonakin, jolle ei ole ole sanoja. Minun osani ei ole tulla sill\u00e4 tavalla n\u00e4hdyksi kuin romanttiset kuvitelmat, sosiaalinen media ja muut viestimet ovat saaneet uskomaan.<\/p>\n

Sill\u00e4 sairaallakin(?) tavalla olen kiinnitt\u00e4nyt kuin varkain oman olemassaoloni merkityksen suorituksiini, oman arvoni aikaansaannoksiini ja n\u00e4kyv\u00e4ksi tulemisen el\u00e4m\u00e4n ainoaksi tarkoitukseksi \u2013 tai tienviitaksi. Olen m\u00e4\u00e4ritellyt menestyksen taloudellisen aseman ja muilta saadun suosion mukaan. Ja kun niit\u00e4 kumpaakaan ei ole viel\u00e4 tiukunut t\u00e4h\u00e4n laariin, pieni ihmisen pala tuolla sy\u00f6vereiss\u00e4 on ollut kovin vakuuttunut t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n merkityksett\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n

Olen parjannut itse\u00e4ni toistuvasti siit\u00e4, ett\u00e4 en nyt tajua jotakin mit\u00e4 minun jo pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Olen kokenut, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 valuu hukkaan t\u00e4llaisessa sinkoilussa ja suunnan vaihtamisessa.<\/p>\n

Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt valitsen (kuten niin monesti ennenkin) luottaa. Luotan, ett\u00e4 kaltaiselleni hiukkaselle, h\u00f6tt\u00f6iselle ja hetkelliselle olemassaolon ilmentym\u00e4lle on sittenkin viel\u00e4 jotakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikkeudessa. Luotan, ett\u00e4 esimerkiksi se ty\u00f6, jota nyt teen \u2013 josta olen syd\u00e4n sykkyr\u00e4ll\u00e4 onnessani ja kiitollinen \u2013 on juuri se, mit\u00e4 minun t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuuluukin tehd\u00e4.<\/p>\n

”Se, mihin huomiosi suuntaat, vahvistuu.”<\/em><\/strong><\/p>\n

Loppuvuoden aion palautella aktiivisesti mieleen vuoden aikana koettuja kohtaamisia, hymyilevi\u00e4 kasvoja, oivalluksia, suurentuneita silmi\u00e4, jaettuja tarinoita, niit\u00e4 kohtia, joissa polulleni p\u00e4\u00e4tynyt ihminen on huokaissut syv\u00e4\u00e4n ja jakanut pieni\u00e4-suuria siirtymi\u00e4, liikahduksia \u2013 liikutuksia minun ja muiden paikalla olleiden kanssa.<\/p>\n

On koettu liittymisi\u00e4, ja liittym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4misi\u00e4. On ollut yhteyden kokemista, asioiden yhdistely\u00e4 \u2013 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 langanp\u00e4it\u00e4, lillukanvarsia, sananparsia. On ollut puheensorinaa ja h\u00e4mmentyneit\u00e4 hiljaisuuksia. On ollut levottomuutta ja laskeutumista, suostumista, sallimista, yhteist\u00e4 ihmettely\u00e4 ja jopa pieni\u00e4 ihmeit\u00e4.<\/p>\n

Niin siin\u00e4h\u00e4n se on: El\u00e4m\u00e4n tarkoitus, t\u00e4ytt\u00e4 tavaraa kaikki tyynni. Todistaa niit\u00e4 lukemattomia erilaisia el\u00e4mi\u00e4, valintojen verkostoja, vaiheita, tunteita, jumeja ja auki saatuja, kaikkea mit\u00e4 ihmisyys on ja mahdollistaa. Eik\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitse olla sen kummempaa, sen julkisempaa, sen huomatumpaa \u2013 ja silti, kenties, juuri ne pienet yhteiset hetket, hassut ja harvinaiset, kipupisteisiin painuneet, haavoja hellineet ovat olleet kaikkea sit\u00e4, mink\u00e4 pitikin tapahtua. Kenties sen toisen ihmisen polulle p\u00e4\u00e4si raikas uusi tuulenvire, liikkeelle laittava laine, sis\u00e4isyyksi\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 sytyke, jota h\u00e4n juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 tarvitsi \u2013 tai jonka todistaminen oli jollekin toiselle k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 juttu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ja merkityksellisyys syntyk\u00f6\u00f6n sille kaikelle suostumisesta.<\/p>\n

Ett\u00e4 El\u00e4m\u00e4 itse saa tapahtua juuri niin kuin se itse haluaa, t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mink\u00e4 totuuden (tai totuuksien) kanssa hakeudun harmoniaan? Mihin tarinoihin linjaudun – tai mink\u00e4 kautta luon itse\u00e4ni? Mit\u00e4 vahvistan? Mist\u00e4 luovun? Miss\u00e4 on minun paikkani t\u00e4ss\u00e4 kaikessa? Kuuntelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n (27.12.2024) hieman Anna Perhon julkaisemaa webinaaria ”Miten ylitt\u00e4\u00e4 (ty\u00f6)el\u00e4m\u00e4nmuutokseen liittyvi\u00e4 pelkoja?”, ja seh\u00e4n sys\u00e4si juttuja liikkeelle omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ihan huolella. Sit\u00e4 hainkin – ett\u00e4 saisin sopivan m\u00e4\u00e4r\u00e4n sytykett\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa hyvin pieni annoskoko teki teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 (v\u00e4h\u00e4ksi aikaa ainakin) \u263a\ufe0f Sytykkeeni oli Perhon lause: ”…se pieni pelko persiiss\u00e4, se vie sua eteenp\u00e4in – ja usko pois, se huomataan (…) S\u00e4ilyt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asenne, niin jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sut huomataan. Vaikka s\u00e4 yritt\u00e4isit pit\u00e4\u00e4 kynttil\u00e4\u00e4si vakan alla, s\u00e4 et onnistu siin\u00e4 en\u00e4\u00e4.” …ja toki h\u00e4nen aiempi kertomus oman ty\u00f6historiansa vaiheista kirvoitti kielt\u00e4 ja mielt\u00e4 kiitoradalle… (JA kyll\u00e4, asiayhteyksist\u00e4 irrotetut lauseet eiv\u00e4t ole viisautta. Joten jos haluat kokeilla, mit\u00e4 sinussa l\u00e4htee liikkeelle, suosittelen kuuntelemaan webinaarin itse. \ud83e\udde1) ”Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sut huomataan.” Hmmm… T\u00e4m\u00e4 vie minut herkullisille apajille miettim\u00e4\u00e4n omia mittareitani menestykselle ja huomatuksi tulemiselle. P\u00e4\u00e4sen kiinni siihen osaan itse\u00e4, joka kokee edelleen olevansa neverheard-nobody, joka palaa yh\u00e4 uudelleen ns. l\u00e4ht\u00f6ruutuun, aloittaa alusta ja p\u00e4\u00e4tyy joka kerta sellaiseen paikkaan, josta heittoistuin (?) viskaa j\u00e4lleen alkuasetelmiin. Kun ik\u00e4\u00e4 alkaa olla sen verran, ett\u00e4 on aika j\u00e4lleen hieman kriiseill\u00e4 \ud83d\ude05 – v\u00e4h\u00e4n aikaa ainakin… niin sit\u00e4 miettii v\u00e4kisinkin omia valintojaan. My\u00f6s vuoden vaihteen l\u00e4hestyminen aktivoi tuota samaa kaistaa, joten nyt on itsereflektoinnin tuplaturbo p\u00e4\u00e4ll\u00e4. \ud83d\ude43\ud83d\ude05 Urapolustani (en pid\u00e4 tuosta sanasta) on rakentunut vuosien aikana tempoileva, monisyinen ja monenkirjava soppa, joka sy\u00f6ksyilee milloin mihinkin suuntaan. Toisinaan p\u00e4\u00e4sen asettumaan ”altaaseen”, jossa kiit\u00e4n kaikkia kertyneit\u00e4 kokemuksia ja kuiskaan hiljaa itselleni, ett\u00e4 ilman x, y ja z t\u00f6it\u00e4 en p\u00e4rj\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 kohdassa ehk\u00e4 ollenkaan. Joten kudelma on itse\u00e4ni viisaampi, ja el\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjoitus paljastuu pala kerrallaan omaan tahtiin. Ennen oli toisin. Entinen versio itsest\u00e4ni tiesi mit\u00e4 halusi. Tai ainakin se l\u00f6ysi ketter\u00e4sti seuraavia virstanpylv\u00e4it\u00e4, joita tavoitella ja joihin kiivet\u00e4. Tosin n\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in huomaan, ettei noissa voimallisissa tahtotiloissa ollut mit\u00e4\u00e4n kaikenl\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4 visiota tai n\u00e4ky\u00e4, ei ehk\u00e4 edes punaista lankaa eik\u00e4 varsinaista m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4. Hah – siin\u00e4p\u00e4 sinkoiluni salaisuus! \ud83d\ude05 jonka tajusin vasta t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani! Minulta on puuttunut The Juttu. Olen kulkenut valmiiksi tallattuja polkuja, ja matkustanut lopulta maailman \u00e4\u00e4riin tavoitellaksi osaamista, jolla saisin ”nime\u00e4” kotimaassa – ja sen my\u00f6t\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa (kun sit\u00e4 yht\u00e4 omakustannetta eik\u00e4 niit\u00e4 p\u00f6yt\u00e4laatikkoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 lasketa) saadakseni jalansijaa oman alani ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 ja saadakseni ”keikkaa”. Olen opiskellut ”hieman” lis\u00e4\u00e4 ollakseni p\u00e4tev\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4ni. Eli tavoitteeni on koko ajan ollut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 & saada t\u00f6it\u00e4, joissa voisin toteuttaa itse\u00e4ni – ja jossa kaikenlaiselle osaamiselleni olisi k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ja n\u00e4in on tapahtunut. N\u00e4in tapahtuu parhaillaan ja olen siit\u00e4 syv\u00e4sti kiitollinen. Eli mit\u00e4 kitisen? Nykyinen eli t\u00e4m\u00e4nhetkinen versio itsest\u00e4ni palauttaa yh\u00e4 uudelleen sek\u00e4 hyv\u00e4stelem\u00e4\u00e4n aiempia itsen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ett\u00e4 luomaan aktiivisesti sit\u00e4 uutta, joka minusta on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulossa. Se pyyt\u00e4\u00e4 minua tekem\u00e4\u00e4n sinunkaupat sen tosiasian kanssa, ett\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n ulkoiset saavutukset eiv\u00e4t takaa mit\u00e4\u00e4n, ne eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittele minua eiv\u00e4tk\u00e4 olemassaoloni arvoa. Se kannustaa luottamaan ja antautumaan, kuuntelemaan herk\u00e4ll\u00e4 korvalla mik\u00e4 milloinkin kutsuu \u2013 ja kunnioittamaan t\u00e4llaisiakin hetki\u00e4, joissa tuntuu, ett\u00e4 on j\u00e4lleen kerran eksynyt itselt\u00e4\u00e4n. Todellisuudessa on vain linjautunut (ja linjaudun edelleen) yh\u00e4 vahvemmin sen uuden itsen kanssa, jota ei viel\u00e4 tunne. Haluan uskoa, ett\u00e4 kenties minutkin \u201dolisi huomattu\u201d jos olisin malttanut\/halunnut\/saanut pysy\u00e4 yhdess\u00e4 ja samassa ty\u00f6ss\u00e4 ja ammatissa t\u00e4h\u00e4nastisen el\u00e4m\u00e4ni ajan. Se, ett\u00e4 olen satsannut yli 20 vuotta improvisaatioteatterin ja teatterin maailmoihin \u2013 ja kyll\u00e4, saanut \u201dniiss\u00e4 piireiss\u00e4\u201d tietynlaisen tunnettuuden \u2013 ja sitten sulkenut sen oven kokonaan nelj\u00e4 vuotta sitten, on ollut omiaan paiskaamaan minut t\u00e4h\u00e4n pisteeseen, jossa olen nyt. Neverheard-nobody. Haluan uskoa, ett\u00e4 valitsemalla n\u00e4in olen tiedostamattani vauhdittanut jonkin sellaisen syntymist\u00e4, joka tulee olemaan tulevina vuosina merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Haluan uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 olevan sis\u00e4isen prosessin ja muutoksen j\u00e4lkeen en en\u00e4\u00e4 kipuile sen kanssa, ettei minua ole huomattu jollain Disney-elokuvien kuvastoissa kuvatulla tavalla. Eli p\u00e4\u00e4sen vihdoin eroon siit\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 haihattelusta, ett\u00e4 minusta tulisi niill\u00e4 mittareilla \u201djotain\u201d. Haluan uskoa, ett\u00e4 kasvan sellaiseksi versioksi itsest\u00e4ni, jossa voin edelleen vapaasti toteuttaa ja ilmaista itse\u00e4ni, vahvistaa puolia, joiden kautta voin palvella muita yh\u00e4 paremmin \u2013 ja rauhoitun siihen paikkaan, joka minulle kuuluu mahdollistajana, tukijana, rinnalla kulkijana, kulisseissa rohkaisevana, \u201dsiltojen\u201d rakentajana \u2013 ja kenties viel\u00e4 jonakin, jolle ei ole ole sanoja. Minun osani ei ole tulla sill\u00e4 tavalla n\u00e4hdyksi kuin romanttiset kuvitelmat, sosiaalinen media ja muut viestimet ovat saaneet uskomaan. Sill\u00e4 sairaallakin(?) tavalla olen kiinnitt\u00e4nyt kuin varkain oman olemassaoloni merkityksen suorituksiini, oman arvoni aikaansaannoksiini ja n\u00e4kyv\u00e4ksi tulemisen el\u00e4m\u00e4n ainoaksi tarkoitukseksi \u2013 tai tienviitaksi. Olen m\u00e4\u00e4ritellyt menestyksen taloudellisen aseman ja muilta saadun suosion mukaan. Ja kun niit\u00e4 kumpaakaan ei ole viel\u00e4 tiukunut t\u00e4h\u00e4n laariin, pieni ihmisen pala tuolla sy\u00f6vereiss\u00e4 on ollut kovin vakuuttunut t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n merkityksett\u00f6myydest\u00e4. Olen parjannut itse\u00e4ni toistuvasti siit\u00e4, ett\u00e4 en nyt tajua jotakin mit\u00e4 minun jo pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Olen kokenut, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 valuu hukkaan t\u00e4llaisessa sinkoilussa ja suunnan vaihtamisessa. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt valitsen (kuten niin monesti ennenkin) luottaa. Luotan, ett\u00e4 kaltaiselleni hiukkaselle, h\u00f6tt\u00f6iselle ja hetkelliselle olemassaolon ilmentym\u00e4lle on sittenkin viel\u00e4 jotakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikkeudessa. Luotan, ett\u00e4 esimerkiksi se ty\u00f6, jota nyt teen \u2013 josta olen syd\u00e4n sykkyr\u00e4ll\u00e4 onnessani ja kiitollinen \u2013 on juuri se, mit\u00e4 minun t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuuluukin tehd\u00e4. ”Se, mihin huomiosi suuntaat, vahvistuu.” Loppuvuoden aion palautella aktiivisesti mieleen vuoden aikana koettuja kohtaamisia, hymyilevi\u00e4 kasvoja, oivalluksia, suurentuneita silmi\u00e4, jaettuja tarinoita, niit\u00e4 kohtia, joissa polulleni p\u00e4\u00e4tynyt ihminen on huokaissut syv\u00e4\u00e4n ja jakanut pieni\u00e4-suuria siirtymi\u00e4, liikahduksia \u2013 liikutuksia minun ja muiden paikalla olleiden kanssa. On koettu liittymisi\u00e4, ja liittym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4misi\u00e4. On ollut yhteyden kokemista, asioiden yhdistely\u00e4 \u2013 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 langanp\u00e4it\u00e4, lillukanvarsia, sananparsia. On ollut puheensorinaa ja h\u00e4mmentyneit\u00e4 hiljaisuuksia. On ollut levottomuutta ja laskeutumista, suostumista, sallimista, yhteist\u00e4 ihmettely\u00e4 ja jopa pieni\u00e4 ihmeit\u00e4. Niin siin\u00e4h\u00e4n se on: El\u00e4m\u00e4n tarkoitus, t\u00e4ytt\u00e4 tavaraa kaikki tyynni. Todistaa niit\u00e4 lukemattomia erilaisia el\u00e4mi\u00e4, valintojen verkostoja, vaiheita, tunteita, jumeja ja auki saatuja, kaikkea mit\u00e4 ihmisyys on ja mahdollistaa. Eik\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitse olla sen kummempaa, sen julkisempaa, sen huomatumpaa \u2013 ja silti, kenties, juuri ne pienet yhteiset hetket, hassut ja harvinaiset, kipupisteisiin painuneet, haavoja hellineet ovat olleet kaikkea sit\u00e4, mink\u00e4 pitikin tapahtua. Kenties sen toisen ihmisen polulle p\u00e4\u00e4si raikas uusi tuulenvire, liikkeelle laittava laine, sis\u00e4isyyksi\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 sytyke, jota h\u00e4n juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 tarvitsi \u2013 tai jonka todistaminen oli jollekin toiselle k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 juttu.   Ja merkityksellisyys syntyk\u00f6\u00f6n sille kaikelle suostumisesta. Ett\u00e4 El\u00e4m\u00e4 itse saa tapahtua juuri niin kuin se itse haluaa, t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":487,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-483","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483"}],"collection":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=483"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":485,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions\/485"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/487"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}