{"id":450,"date":"2024-05-06T21:18:09","date_gmt":"2024-05-06T18:18:09","guid":{"rendered":"https:\/\/piakoponen.fi\/?p=450"},"modified":"2024-05-06T21:21:09","modified_gmt":"2024-05-06T18:21:09","slug":"kohtaamisen-kaksi-kasia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/piakoponen.fi\/?p=450","title":{"rendered":"Kohtaamisen kaksi kasia"},"content":{"rendered":"<p>Ihmisen ihmeellinen menopeli. Ja ah, miten v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 lopulta tied\u00e4mmek\u00e4\u00e4n &#8211; tai vaikka tiet\u00e4isimme, niin ymm\u00e4rrys ei meinaa pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta me haluamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.\u00a0Kaiken.<\/p>\n<p>Niin, ett\u00e4 tiet\u00e4misemme p\u00e4\u00e4sisi (muka) maaliin ja jokin tulisi (muka) valmiiksi. Ett\u00e4 voisi (muka) tuntea olevansa perill\u00e4 ja ennen kaikkea oikeassa.<\/p>\n<p>Er\u00e4s viisas on kirjoittanut, ett\u00e4 on monia totuuksia mutta vain yksi todellisuus. Vai menik\u00f6 se toisinp\u00e4in?<\/p>\n<p>Kun ajelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n valmennusryhm\u00e4n luokse &#8211; ja kalkattelin ajomatkalla itsekseni mielen ja kielen p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmoille ajatuksiani valmennuskerran aiheesta (ik\u00e4\u00e4n kuin tyhjent\u00e4\u00e4kseni pajaston, jotta voin kuunnella ja kuulla paremmin asiakkaiden \u00e4\u00e4net) &#8211; jokin jys\u00e4hti j\u00e4lleen uuteen paikkaan itsess\u00e4 (rakastan niit\u00e4 hetki\u00e4!!).<\/p>\n<p>Otetaan muutama kylv\u00f6vaihe taaksep\u00e4in niin p\u00e4\u00e4set (ehk\u00e4) kyytiin paremmin.<\/p>\n<p>\ud83c\udf40***\ud83c\udf40***\ud83c\udf40<\/p>\n<p>Aloitin valmennushommissa noin vuonna 2000. Ensimm\u00e4isten, vuorovaikutustaitoja k\u00e4sittelevien luentojen dioihin sis\u00e4ltyi tuolloin kuva, jossa kerrottiin tilanteeseen vaikuttavista &#8221;tasoista&#8221;. Ne olivat henkil\u00f6 A:n tietoinen ja tiedostamaton ja henkil\u00f6 B:n tietoinen ja tiedostamaton.<\/p>\n<p>Tuolloin sen &#8221;tiedostamaton&#8221; oli itsellekin sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n = t\u00e4ysin tiedostamatonta, joten dia k\u00e4ytiin yleens\u00e4 l\u00e4pi todella nopeasti. Olin todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6yt\u00e4nyt kuvan jostakin kirjasta ja kokenut sen hy\u00f6dylliseksi kun koetin selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutuksessa tapahtuu paljon erilaisia asioita.<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4 askel pitk\u00e4ll\u00e4 polulla.<\/p>\n<p>Sitten hujahti varmaan yli 10 vuotta ennen kuin osallistuin ty\u00f6pajaan, jonka ytimess\u00e4 oli tuo kahdeksikko. Teimme ainoastaan yhden harjoituksen koko p\u00e4iv\u00e4n aikana: siin\u00e4 hengitettiin tietoisesti niin, ett\u00e4 huomio oli sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana p\u00e4\u00e4n yli kaartuvassa osassa, ja uloshengityksen aikana alalenkiss\u00e4, joka koukkasi jalkojen alta. Tietoisen hengitt\u00e4misen harjoituksia tehneet tiet\u00e4nev\u00e4t, ett\u00e4 niill\u00e4 saa aikaan aika voimakkaita kokemuksia. Sit\u00e4 se oli ainakin minulle. Tajusin muun muassa, miten paljon oman kehon sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu, miten informaatio kulkee &#8211; ja miten v\u00e4h\u00e4n lopulta ymm\u00e4rsin. Mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Muutamia vuosia tuon j\u00e4lkeen klovneriaopettaja Ami Hattab (josta olen kertonut jo joskus aiemmin) teki minuun l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen piirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 ilmaan tuon saman, ihmeellisen kahdeksikon. Ensin h\u00e4n piirsi sen klovnin ylle osoittaakseen, miss\u00e4 kohdassa vuorovaikutuksen aikana kloville tarjottu impulssi eteni &#8211; vai etenik\u00f6 lainkaan. H\u00e4n pystyi ik\u00e4\u00e4n kuin nappaamaan kiinni siit\u00e4, mik\u00e4 siirtyi sanattomasti l\u00e4pi ihmisten v\u00e4lisen tilan klovnilta toiselle ja takaisin. H\u00e4n pystyi osoittamaan, milloin virta oli jatkuvaa ja milloin se pys\u00e4htyi kuin sein\u00e4\u00e4n. H\u00e4n pystyi k\u00e4til\u00f6im\u00e4\u00e4n ketter\u00e4\u00e4 kommunikointia l\u00e4hes kirjaimellisesti &#8221;k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4&#8221;.<\/p>\n<p>Siit\u00e4 l\u00e4htien koulutusdioihini on sujahtanut v\u00e4lill\u00e4 kuva, jossa kaksi kahdeksikkoa kieppuu ihmishahmojen yll\u00e4 &#8211; ja kolmas kasi kellottelee ihmisten v\u00e4liss\u00e4 vaakatasossa. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuo kaikki todella jys\u00e4hti (anteeksi toisto, mutta sana kuvaa tilannetta parhaiten) itsess\u00e4 uuteen kohtaan!<\/p>\n<h5>Mik\u00e4 kaikki onkaan liikkeess\u00e4 ja vaikuttaa kohtaamisen hetkell\u00e4, halusimmepa tai emme. Ja mik\u00e4 tuleekaan mahdolliseksi, kun oppii seuraamaan noita liikeratoja &#8211; edes hetkitt\u00e4in &#8211; vuorovaikutuksen aikana.<\/h5>\n<p>Sis\u00e4inen, sanaton dialogi, tuo sitke\u00e4 sis\u00e4inen hissi, joka penkoo eteen asetetun peilin (toinen ihminen) inspiroimana kellarin nurkista tilanteeseen sopivaa shaibaa (eli shitti\u00e4, eli k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja vaille huomiota j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 &#8211; you know&#8230;) ja tuo sen kauniisti kuin tarjottimella katsottavaksi kera kitkerien kaasujen ihan siihen silmien eteen &#8211; ja sumentaa\/v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4\/v\u00e4\u00e4ntelee samalla sit\u00e4 mit\u00e4 korvista, silmist\u00e4 ja ihohuokosista holahtaa systeemiin sis\u00e4\u00e4n seuraavalla &#8221;vaaka-kasilla&#8221;.<\/p>\n<p>Ja kuinka puolestaan ne l\u00e4pikatsotut, omaksi otetut viem\u00e4riverkostojen tukot ja t\u00e4ytteet muuttuvatkin voimaksi ja virraksi kohtaamisen aikana. Sielt\u00e4 kumpuaa ja kieppuu kannattelun voima, sellainen pakoton, l\u00e4sn\u00e4oleva ja kohti katsova, joka ei tuomitse, toru eik\u00e4 torju &#8211; vaan avaa sylin ja antaa virrata. Se vapaa virta kyll\u00e4 edelleen kiskoo solukkojen sy\u00f6vereist\u00e4 muistoja ja mielikuvia, ja tuo ne tilanteisiin &#8211; ja tunteisiin, mutta kun sen kaiken kanssa voi hengitell\u00e4 pelotta, oman settins\u00e4 ja shittins\u00e4 omistaen, niin avot &#8211; ollaan uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4!<\/p>\n<p>Kiitos noiden kohtaamisen kahden kasin, ihmiselle tarjoutuu tilaisuus muistaa, k\u00e4sitell\u00e4 asioita, jotka ovat uineet liiveihin ja liuenneet laineisiin odottelemaan oikeaa hetke\u00e4. Siell\u00e4 ovat ne tuntemattomat tunteet, joita on v\u00e4istelty voimavarojen v\u00e4h\u00e4isyyteen vedoten. Siell\u00e4 ovat ne kokematta j\u00e4\u00e4neet, omat ja toisten, joita on saanut ker\u00e4t\u00e4 milloin mist\u00e4kin.<\/p>\n<p>Ja sitten, sopivan henkil\u00f6n (peilin) saapuessa, se palaa ja palauttaa mieleen, kieleen ja kehon kerroksiin, aktivoi uudelleen kuin kysyen: katsotaanko nyt t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4? Otetaanko opiksemme? Kasvetaanko piirun verran pidemmiksi aikuisen paikassa? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 hy\u00f6dyksi vai siirret\u00e4\u00e4nk\u00f6 uusintakierrokselle henkil\u00f6kohtaisen avaruuden kiertoradoilla? Koska kokematta j\u00e4\u00e4nyt, tuntematta pois ty\u00f6nnetty, tutkimatta tallottu palaa niin monta kertaa, eri muodoissaan, kunnes se saa sille kuuluvan huomion. Periksiantamattomia ovat poislakaistut, ja miten mielell\u00e4\u00e4n ne antaisivat voimansa kantajansa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n&#8230;<\/p>\n<p>Eli on oma, sis\u00e4inen dialogi &#8211; hermosto kuljettaa aivoille informaatiota mink\u00e4 ehtii. Samaan aikaan toinen kasi kiskoo kehojen kentist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 dataa &#8211; haluttiin tai ei &#8211; ja sen kyydiss\u00e4 kieppuu tunteita ja tuntemuksia, sanomatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 sanoja, tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tekoja, aikeita, haluja, toiveita, tarpeita&#8230; Ja kummankin kasin aalloilla voi surffata! Voi tehd\u00e4 tietoisen valinnan kuulostella sit\u00e4 kohtaa, jossa oma viesti kenties tavoittaa toisen osapuolen, osuu ja uppoaa &#8211; tai ihmetell\u00e4, miten se yhteinen, jaettu kasi nikotteleekin ja p\u00e4tkii t\u00e4ysin. Ja SEN sanoittaminen avaa polun p\u00e4it\u00e4! Se mahdollistaa uudenlaisen yhteyden luomisen, oikeasti kuulluksi ja n\u00e4hdyksi tulemisen, yhdess\u00e4 kasvamisen ja kokemisen, luottamuksen syvenemisen.<\/p>\n<p>Ihmisen\u00e4 ihmiselle. Itselle ja toiselle.<\/p>\n<p>***<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n verran osasin t\u00e4t\u00e4 kaikkeutta t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 sanoittaa. Sopukoissa tosin suhisee, kihisee ja p\u00f6rr\u00e4\u00e4 edelleen &#8211; eli jotain viel\u00e4 tekeytyy. Palaan siis asiaan kun sanat ovat valmiita ottamaan jonkin muodon. Nyt on hyv\u00e4 n\u00e4in.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihmisen ihmeellinen menopeli. Ja ah, miten v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 lopulta tied\u00e4mmek\u00e4\u00e4n &#8211; tai vaikka tiet\u00e4isimme, niin ymm\u00e4rrys ei meinaa pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Mutta me haluamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.\u00a0Kaiken. Niin, ett\u00e4 tiet\u00e4misemme p\u00e4\u00e4sisi (muka) maaliin ja jokin tulisi (muka) valmiiksi. Ett\u00e4 voisi (muka) tuntea olevansa perill\u00e4 ja ennen kaikkea oikeassa. Er\u00e4s viisas on kirjoittanut, ett\u00e4 on monia totuuksia mutta vain yksi todellisuus. Vai menik\u00f6 se toisinp\u00e4in? Kun ajelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n valmennusryhm\u00e4n luokse &#8211; ja kalkattelin ajomatkalla itsekseni mielen ja kielen p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmoille ajatuksiani valmennuskerran aiheesta (ik\u00e4\u00e4n kuin tyhjent\u00e4\u00e4kseni pajaston, jotta voin kuunnella ja kuulla paremmin asiakkaiden \u00e4\u00e4net) &#8211; jokin jys\u00e4hti j\u00e4lleen uuteen paikkaan itsess\u00e4 (rakastan niit\u00e4 hetki\u00e4!!). Otetaan muutama kylv\u00f6vaihe taaksep\u00e4in niin p\u00e4\u00e4set (ehk\u00e4) kyytiin paremmin. \ud83c\udf40***\ud83c\udf40***\ud83c\udf40 Aloitin valmennushommissa noin vuonna 2000. Ensimm\u00e4isten, vuorovaikutustaitoja k\u00e4sittelevien luentojen dioihin sis\u00e4ltyi tuolloin kuva, jossa kerrottiin tilanteeseen vaikuttavista &#8221;tasoista&#8221;. Ne olivat henkil\u00f6 A:n tietoinen ja tiedostamaton ja henkil\u00f6 B:n tietoinen ja tiedostamaton. Tuolloin sen &#8221;tiedostamaton&#8221; oli itsellekin sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n = t\u00e4ysin tiedostamatonta, joten dia k\u00e4ytiin yleens\u00e4 l\u00e4pi todella nopeasti. Olin todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6yt\u00e4nyt kuvan jostakin kirjasta ja kokenut sen hy\u00f6dylliseksi kun koetin selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutuksessa tapahtuu paljon erilaisia asioita. T\u00e4rke\u00e4 askel pitk\u00e4ll\u00e4 polulla. Sitten hujahti varmaan yli 10 vuotta ennen kuin osallistuin ty\u00f6pajaan, jonka ytimess\u00e4 oli tuo kahdeksikko. Teimme ainoastaan yhden harjoituksen koko p\u00e4iv\u00e4n aikana: siin\u00e4 hengitettiin tietoisesti niin, ett\u00e4 huomio oli sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana p\u00e4\u00e4n yli kaartuvassa osassa, ja uloshengityksen aikana alalenkiss\u00e4, joka koukkasi jalkojen alta. Tietoisen hengitt\u00e4misen harjoituksia tehneet tiet\u00e4nev\u00e4t, ett\u00e4 niill\u00e4 saa aikaan aika voimakkaita kokemuksia. Sit\u00e4 se oli ainakin minulle. Tajusin muun muassa, miten paljon oman kehon sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu, miten informaatio kulkee &#8211; ja miten v\u00e4h\u00e4n lopulta ymm\u00e4rsin. Mist\u00e4\u00e4n. Muutamia vuosia tuon j\u00e4lkeen klovneriaopettaja Ami Hattab (josta olen kertonut jo joskus aiemmin) teki minuun l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen piirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 ilmaan tuon saman, ihmeellisen kahdeksikon. Ensin h\u00e4n piirsi sen klovnin ylle osoittaakseen, miss\u00e4 kohdassa vuorovaikutuksen aikana kloville tarjottu impulssi eteni &#8211; vai etenik\u00f6 lainkaan. H\u00e4n pystyi ik\u00e4\u00e4n kuin nappaamaan kiinni siit\u00e4, mik\u00e4 siirtyi sanattomasti l\u00e4pi ihmisten v\u00e4lisen tilan klovnilta toiselle ja takaisin. H\u00e4n pystyi osoittamaan, milloin virta oli jatkuvaa ja milloin se pys\u00e4htyi kuin sein\u00e4\u00e4n. H\u00e4n pystyi k\u00e4til\u00f6im\u00e4\u00e4n ketter\u00e4\u00e4 kommunikointia l\u00e4hes kirjaimellisesti &#8221;k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4&#8221;. Siit\u00e4 l\u00e4htien koulutusdioihini on sujahtanut v\u00e4lill\u00e4 kuva, jossa kaksi kahdeksikkoa kieppuu ihmishahmojen yll\u00e4 &#8211; ja kolmas kasi kellottelee ihmisten v\u00e4liss\u00e4 vaakatasossa. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuo kaikki todella jys\u00e4hti (anteeksi toisto, mutta sana kuvaa tilannetta parhaiten) itsess\u00e4 uuteen kohtaan! Mik\u00e4 kaikki onkaan liikkeess\u00e4 ja vaikuttaa kohtaamisen hetkell\u00e4, halusimmepa tai emme. Ja mik\u00e4 tuleekaan mahdolliseksi, kun oppii seuraamaan noita liikeratoja &#8211; edes hetkitt\u00e4in &#8211; vuorovaikutuksen aikana. Sis\u00e4inen, sanaton dialogi, tuo sitke\u00e4 sis\u00e4inen hissi, joka penkoo eteen asetetun peilin (toinen ihminen) inspiroimana kellarin nurkista tilanteeseen sopivaa shaibaa (eli shitti\u00e4, eli k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja vaille huomiota j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 &#8211; you know&#8230;) ja tuo sen kauniisti kuin tarjottimella katsottavaksi kera kitkerien kaasujen ihan siihen silmien eteen &#8211; ja sumentaa\/v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4\/v\u00e4\u00e4ntelee samalla sit\u00e4 mit\u00e4 korvista, silmist\u00e4 ja ihohuokosista holahtaa systeemiin sis\u00e4\u00e4n seuraavalla &#8221;vaaka-kasilla&#8221;. Ja kuinka puolestaan ne l\u00e4pikatsotut, omaksi otetut viem\u00e4riverkostojen tukot ja t\u00e4ytteet muuttuvatkin voimaksi ja virraksi kohtaamisen aikana. Sielt\u00e4 kumpuaa ja kieppuu kannattelun voima, sellainen pakoton, l\u00e4sn\u00e4oleva ja kohti katsova, joka ei tuomitse, toru eik\u00e4 torju &#8211; vaan avaa sylin ja antaa virrata. Se vapaa virta kyll\u00e4 edelleen kiskoo solukkojen sy\u00f6vereist\u00e4 muistoja ja mielikuvia, ja tuo ne tilanteisiin &#8211; ja tunteisiin, mutta kun sen kaiken kanssa voi hengitell\u00e4 pelotta, oman settins\u00e4 ja shittins\u00e4 omistaen, niin avot &#8211; ollaan uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4! Kiitos noiden kohtaamisen kahden kasin, ihmiselle tarjoutuu tilaisuus muistaa, k\u00e4sitell\u00e4 asioita, jotka ovat uineet liiveihin ja liuenneet laineisiin odottelemaan oikeaa hetke\u00e4. Siell\u00e4 ovat ne tuntemattomat tunteet, joita on v\u00e4istelty voimavarojen v\u00e4h\u00e4isyyteen vedoten. Siell\u00e4 ovat ne kokematta j\u00e4\u00e4neet, omat ja toisten, joita on saanut ker\u00e4t\u00e4 milloin mist\u00e4kin. Ja sitten, sopivan henkil\u00f6n (peilin) saapuessa, se palaa ja palauttaa mieleen, kieleen ja kehon kerroksiin, aktivoi uudelleen kuin kysyen: katsotaanko nyt t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4? Otetaanko opiksemme? Kasvetaanko piirun verran pidemmiksi aikuisen paikassa? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 hy\u00f6dyksi vai siirret\u00e4\u00e4nk\u00f6 uusintakierrokselle henkil\u00f6kohtaisen avaruuden kiertoradoilla? Koska kokematta j\u00e4\u00e4nyt, tuntematta pois ty\u00f6nnetty, tutkimatta tallottu palaa niin monta kertaa, eri muodoissaan, kunnes se saa sille kuuluvan huomion. Periksiantamattomia ovat poislakaistut, ja miten mielell\u00e4\u00e4n ne antaisivat voimansa kantajansa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n&#8230; Eli on oma, sis\u00e4inen dialogi &#8211; hermosto kuljettaa aivoille informaatiota mink\u00e4 ehtii. Samaan aikaan toinen kasi kiskoo kehojen kentist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 dataa &#8211; haluttiin tai ei &#8211; ja sen kyydiss\u00e4 kieppuu tunteita ja tuntemuksia, sanomatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 sanoja, tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tekoja, aikeita, haluja, toiveita, tarpeita&#8230; Ja kummankin kasin aalloilla voi surffata! Voi tehd\u00e4 tietoisen valinnan kuulostella sit\u00e4 kohtaa, jossa oma viesti kenties tavoittaa toisen osapuolen, osuu ja uppoaa &#8211; tai ihmetell\u00e4, miten se yhteinen, jaettu kasi nikotteleekin ja p\u00e4tkii t\u00e4ysin. Ja SEN sanoittaminen avaa polun p\u00e4it\u00e4! Se mahdollistaa uudenlaisen yhteyden luomisen, oikeasti kuulluksi ja n\u00e4hdyksi tulemisen, yhdess\u00e4 kasvamisen ja kokemisen, luottamuksen syvenemisen. Ihmisen\u00e4 ihmiselle. Itselle ja toiselle. *** T\u00e4m\u00e4n verran osasin t\u00e4t\u00e4 kaikkeutta t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 sanoittaa. Sopukoissa tosin suhisee, kihisee ja p\u00f6rr\u00e4\u00e4 edelleen &#8211; eli jotain viel\u00e4 tekeytyy. Palaan siis asiaan kun sanat ovat valmiita ottamaan jonkin muodon. Nyt on hyv\u00e4 n\u00e4in. &nbsp;<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":449,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-450","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450"}],"collection":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=450"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":452,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions\/452"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=450"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=450"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/piakoponen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=450"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}